Fazer

MARABOU Suklaalevyraadissa

Marabou twist (300g)
Tuotteen Marabou twist (300g) valmistusmaa on Ruotsi. Se on saanut jäseniltä pistekeskiarvon 3,60 eikä se täytä top 100 -listan kriteerejä. Katso lisäksi vierailijoiden arviot tuotteesta ja kaikki Marabou -tuotteet. Tuote kuuluu Suklaalevyraadissa tuoteryhmiin Rasiat, pussit & yksittäiskäärityt.
 

Jenni V 09.04.2015 (Jäsenprofiili)
Aijai,twist-pussi... Nostalgiaa, näitä mamma aina osti tuliaisiksi ruattin laivalta. Nykyinen pussi on 300-grammainen, sisältäen 11 eri makua, osa tuttuja, osa vaihtuneet lapsuuden versiosta. Ulkoisesti pussi on pysynyt aika lailla saman näköisenä. Karkkien kääreet ovat aina olleet vähän "eri paria", ehkä tarkoituksellakin? Jotenkin puolivillainen kuva kuitenkin jää laadusta, kaikki kääreet eivät omaa silmääni miellytä. Mutta arvostellaanpa makuja:

Marsipan: Pieni ohut pötkylä todella ohuelti tummahkolla suklaalla kuorrutettuna, punavalkoisessa tutun näköisessä kääreessä (josta lapsena tunnistin näitä vältellä...). Kuorrute ei juurikaan maistu millekään, sisus on mukavan pehmeää valkoista marsipaania. Marsipaani vaan on harmi kyllä inhoamaani laatua, alkoholin maulla on peitetty mantelin hyvä maku. Kaksi pistettä.

Cocos: Maitosuklainen pieni konvehti löytyy vihreästä käärepaperista. Täytteenä on kullanruskean väristä kookosta, joka ei ole bountymaista vaan enemmänkin reilua suussa rouskuvaa, mahdollisesti hunajalla maustettua rouhetta. Maitosuklaata oli täytteeseen nähden reilusti, ja koska kookos ei ollut ökymakeaa, suklaan maku sopi siihen erinomaisesti. Yksi parhaista maistamistani kookossuklaista, neljä pistettä.

Nougat crisp: Salmiakin muotoisin kohokuvioin koristeltu maitosuklaakonvehti. Täytteenä on vaaleaa nougatia, joka maistuu juuri sopivasti pähkinälle. Suutuntuma oli erittäin crispinen, todella rouheasti rouskui täyte suussa, kuitenkin olematta liian kovaa. Tykkäsin mausta ja rakenteesta, ei ökymakea tai -rasvainen eikä esanssisen makuinen. Neljä pistettä.

Japp: Pehmeä vaahtonougatilla täytetty maitosuklaalla ohuesti kuorrutettu konvehti, Japp-brändimäisessä mustassa kääreessä. Maku on tylsä ja pliisu, kuin Marsia ilman toffeeta. Suklaata on aivan liian ohuelti. Kaksi pistettä.

Chocolate toffee: Tummalla, aika ruman harmaalla, suklaalla kuorrutettu sitkeä suklaatoffee muistuttaa paljon Rieseniä. Maku on ihan ok kaakaoinen pitkään pureskeltaessa, mutta ei ole kyllä kuorrutesuklaata laadulla pilattu, makua saa odotella pitkään eikä se mikään yli-ihmeellinen ole. Toffee oli myös pikkuisen liian sitkasta. Kolme pistettä, parempiakin suklaatoffeita on, mutta tykkäsin siitä ettei ollut liian makea.

Golden toffee: Luulin tämän olevan puhdasta kermatoffeeta, mutta tämä olikin maitosuklaalla kuorrutettu. Lykkään pienen konvehdin kokonaisena suuhun ja imeskelen. Suklaa on ihan hyvää, makeaa maitosuklaata, ja odotan että sen sulamisen jälkeen suuhun jää imeskeltäväksi kova toffeeklöntti. Mutta, eipä jäänytkään, vaan toffee onkin sopivan pehmeää, kiinteää mutta täysin pureskeltavaa. Rakenne sopii erinomaisesti suklaakuorrutteeseen, molemmat maistuvat yhtä aikaa sulaen samaa tahtia. Todella hyvä suklaakuorrutetoffee, vaikkakin makea. Neljä pistettä.

Daim: Aiemmin Daimit olivat twist-pussissa erilaisia, käärittynä molemmista päistä twistattuun paperiin. Nykyinen on patukkamaisessa kääreessä, ja sinne mahtuu aiempaa hiukan pidempi daim-laatta. Suklaata näyttää olevan krokanttikerroksen pinnalla runsaasti. Ja perusdaimiltahan tämä maistuu, mantelikrokantti on kyllä hyvää ja sopii runsaan suklaakerroksen kanssa loistavasti. Neljä pistettä.

Fransk nougat: Tummalla suklaalla kuorrutettu valkoista sitkasta vaahtoa sisältävä konvehti. Täytteen rakenteesta tuli pitkälti Cloetan pollyt mieleen. Kuorrutteen suklaa oli harmaata ja laatumielikuva jää ulkonäön ja maun vuoksi heikoksi. Imeskelen konvehdin loppuun ja yritän miettiä nougatin makua. Vaniljalta se ensin tuntuu, mutta aivan lopuksi suun valtaa aika vahva mantelin maku, tosin rakenteessa en sitä tuntenut. Luulen, että mantelirouheella konvehti olisi ollut paljon parempi, nyt kokonaisuus oli varsin pliisu. Kaksi pistettä.

Caramel: Maitosuklaakonvehti, pinnassa ruudukkopainaumakuvio. Sisältä odotan tulevan dovemaista juoksevaa toffeetäytettä. Toffeeta täyte olikin, ja juoksevaa, mutta kuitenkin hieman tahnamaisempaa kuin dovessa. Maistelen täytettä erikseen enkä oikein pidä sen mausta, joku teollinen toffeen maku siinä on jonka löytää usein irtokarkeista. Ylimakeaakin tämä oli, ja sottaista syötävää. Kaksi pistettä.

Lakrids: Pussin pienin konvehti, tai siis karkki, koska tässä ei suklaata ole. Pienen pienessä mustanharmaassa pötkössä on makea maku, eikä se ole niin kova kuin pintakiillosta voisi päätellä. Itse asiassa lakritsitoffeemassa on yllättävän kuivaa, ehkä vielä kuivempaa kuin fudgessa yleensä. Tykkään siitä, että tämä maistuu oikeasti lakritsille eikä salmiakille. Aika makeaa ja kuivaa kuitenkin, onneksi koko on pieni. Kolme pistettä.

Nutti: Tämä on pienestä pitäen ollut pussin suosikkini… Neliön muotoisen korkean maitosuklaakonvehdin pinnalla on pisaran muotoinen koriste, sisältä löytyy runsaasti toffeeta ja kokonainen kuoreton hasselpähkinä. Toffee on kyllä kieltämättä onnistunutta, kermaista, koostumus on silkkinen ja sopivan juokseva, täyteläinen. Pähkinä on ehkä hiukan pehminnyt täytteen sisällä, mutta maku sopii toffeeseen hyvin. Maitosuklaakin sopii kokonaisuuteen, mutta... Koko konvehdin syöneenä tästä tuli vähän makeutta pursuava olo, ehkä aika on ajanut tämänkin konvehdin ohi. Vahva kolmonen kuitenkin.

Arvostelen konvehdit painottamatta arvosanaa määrillä, sillä pussissa eri laatujen määrät varmasti vaihtelevat. Näin ollen keskiarvoksi saadaan 3,27. Ehkä hiukan epätasapainoinen kokonaisuus, sisältää muutamia helmiä mutta myös paljon sellaisia konvehteja jotka eivät minua miellytä. Mukava pussi kuitenkin, voisin ostaa tuliaiseksi edelleen.

Teresa 06.12.2014 (Jäsenprofiili)
Oih. Maraboun iki-ihana Twist-pussi. Tästä, jos mistä tulee paljon muistoja mieleen lapsuudesta. Kierreltiin kesäisin asuntovaunulla Pohjois-Ruotsia ja -Norjaa ristiin rastiin, ja siellä tätä herkkua oli myynnissä kaikkialla ja ympärivuotisesti, koti-Suomessa vain jouluisin. Se oli niin parasta, kun pysähdyttiin johonkin leirintäalueelle keskelle ei-mitään, ja silti Respasta sai Twistejä...joita iskä osti meille pussit silloin tällöin viikonloppuisin, erikoisherkkuna. Ah onnea ja ihanuutta! Rakkaita muistoja siis paljon tuo tämä pussi mieleen, ja se oli lapsuuden yksi ehdottomista suosikkikarkeista, jota sai vain harvoin.

Vieläkin Twist-pussi on yksi suosikeistani. Tämä ei siis ole ensimmäinen, toinen, eikä edes kymmenes kerta kun tätä syön...mutta ensimmäistä kertaa syön ja maistelen karkkeja ajatuksen kanssa. Vuosien saatossa Twist-pussukan sisältö on jonkin verran muuttunut ja elänyt, niin kuin luonnollista onkin. Vuonna 2014 marraskuun lopussa pussiin kuuluu 11 erilaista makua, ja keskimäärin 3-4 kappaletta kutakin. Yhteensä karkkeja on pussissa 300 grammaa, eli 42 kpl, ja hintaa pussilla oli minun lähikaupassani noin viisi euroa joulutarjouksena.

Nougat Crisp (4 kpl) Karkki on kääritty kauniisen murretun oranssin ja keltaisen väriseen käärepaperiin. Konvehti on maitosuklaalla päällystetty, ja sen pinnassa on ristikkokuviointia. Sisältä paljastuu vaalea täyte. Maku on voimakkaan pähkinäinen, hieman maitoinen ja makea ja karkki rapisee mukavasti suussa. Maitosuklaa ja pähkinä on kyllä erinomainen makuyhdistelmä. Makeannälkään tämä karkki on täydellinen! 4p.

Daim (4 kpl) Tuttuakin tutumpi Daim. Näihin tulee aina välillä himo, ja silloin on kipitettävä kauppaan ostamaan pari Daim-patukkaa. Nyt kuitenkin Daim on kääritty pieneen irtopaperikarkin muotoon. Minun tapani syödä Daimia vaihtelee fiiliksestä. Toisinaan haukkaan aimo palasen ja rouskuttelen sitä nopeasti nauttien mantelikrokantista kuuluvasta rapinasta ja pehmeänmakuisesta suklaasta. Toisinaan taas nakerran pieniä palasia ja imeskelen ensin suklaan ja sitten samanlaila nautiskellen mantelikrokantin. Daimin makuelämys hipoo täydellisyyttä: makeus, rapeus, pähkinäisyys (tai, no, mantelisuus, mutta maistellessa melkeinpä sama asia) ja kaiken kruunaa hyvänmakuinen, lempeän täyteläinen maitosuklaa. Daim on vaan niin ihanaa! 5p.

Chocolate toffee (4 kpl) Tummalla suklaalla päällystetty, iso ja jyhkeän oloinen konvehti löytyy tummanpuhuvan käärepaperin sisältä. Kas. Tämähän on kuin Riesen, niin koostumukseltaan kuin maultaankin. Suklaakerroksen alla on jämäkkää, hieman hampaisiin tarttuvaa, mutta maistuvaa suklaatoffeeta. Makukokonaisuus on toimiva, tumma suklaa tasoittaa makeutta ja toffeen suutuntuma on mukava. Huomioitavaa kyllä, että näitä pitää ehdottomasti syödä huoneenlämpöisinä - kylmänä tähän voisi rikkoa hampaansa! Mutta siis hyvää. Täyteläistä ja maukasta, silkkisen kermaista. 4p.

Fransk nougat (5 kpl) Ranskanlippumainen käärepaperi ei liene yllätys nimen perusteella. Ranskalaista nougatia luvataan, eli odotan tuon tumman suklaakuoren sisältä löytyvän vaahtomaista, pähkinältä/manteleilta maistuvaa täytettä. Kyyyllä. On tämä vaahtomaista, jollain tavalla. Aika kovaa tosin, melkoista jankkia suorastaan, mutta pehmenee mukavasti suun lämmössä. Pähkinäinen makukin on miellyttävä, ja jää etenkin jälkimakuna suuhun oleilemaan. Kokonaisuus on rauhallinen ja jotenkin arvokas. Olisin toivonut ehkä tuon "vaahdon" olevan enemmän vaahtomaista ja vähemmän toffeemaista, mutta menee se noinkin. 3p.

Japp (4 kpl) Ah. Tästä olenkin jo kirjoittanut yhdistyksen sivuille arvostelun joskus (se löytyy täältä). Japp on ihanan makeaa, pehmeää ja maukasta. Se sulaa suussa ja vie kielen mennessään. Yhäkään en varmaankaan osaisi marenkia tästä maistaa, jos en sitä siinä tietäisi olevan. Mutta haitanneeko tuo, kun kerta hyvää on. 4p.

Lakrids (3 kpl) Pussin ainoa makeinen, joka ei sisällä suklaata. Ja on silti tajuttoman hyvää. Muistuttaa mielestäni Kick-patukkaa maultaan ja koostumukseltaan. Ilmavan oloista, pehmeää ja haurasta ja suussa sulavaa lakritsitoffeeta. Lakritsin maku on selvä, muttei liian ylitsevuotava. Makeuttakin on juuri sopivasti. Suklaata ja lakritsiahan on jo monet kerrat yhdistetty toimivasti...jotenkin minusta tuntuu että tämäkin lakritsi sopisi erinomaisen hyvin maitosuklaan sisälle! 4p.

Marsipan (2 kpl) Tämä oli yksi lapsuuteni inhokeista. Kaikki marsipaanikarkit olivat. Yh, marsipaania, muistan monesti sanoneeni. Niinpä Twist-pussin marsipaanikarkitkin lahjoitin aina joko sisaruksille tai vanhemmille. Vanhempana mieli sitten muuttui. Marsipaani ei enää ollutkaan pahaa. Nyt kun maistelen tätä ohuella tummansuklaan kerroksella päällystettyä, pitkulaista marsipaanimakeista, syön sen ihan mielelläni. Karkissa on voimakas karvasmantelin maku, hyvin samantapainen kuin perinteisissä Runebergin tortuissa. Tumman suklaan maku häviää tuon vahvan maun alle, mutta tulee kuitenkin jälkimakuna sitten mukavasti pehmentämän kokonaisuutta. Ei paras marsipaanimakeinen, mutta ei ehdottomasti se huonoinkaan. 3p.

Golden toffee (5 kpl) Tämä on muistaakseni aika uusi lisä Twist-pussiin. Tai ainakaan siitä ei ole jäänyt mitään mielikuvaa lapsuudesta. Sileäpintainen maitosuklaakonvehti paljastuu sinisenä ja kultaisena kiiltelevän kääreen takaa. Suklaan sisältä löytyy pehmeää, kermaista toffeeta. Ihan hyvän makuista, sellaista perinteistä. Suklaata olisi saanut kyllä olla enemmän. 3p.

Caramel (3 kpl) Kauniita ruskean, beigen ja kultaisen sävyjä käärepaperissa. Maitosuklaakonvehti, jonka päällä on koripunosbrodeeraus. Suklaan sisältä paljastuu ihanaa, valuvaa caramel-täytettä. Siinä maistuu voi, paahteisuus ja kermaisuus...ja joku muu, vähän häiritsevä maku. Maitosuklaa on maukasta ja makeaa, kermaista sekin. Ihan jees caramel-suklaa, ehkä hivenen liian rasvainen kuitenkin. Kielen päälle jää sellainen rasvakerros kun konvehti on syöty ja tuo caramelin outo sivumaku jäi vähän häiritsemään. 3p.

Cocos (4 kpl) Tässä on toinen konvehti, jonka mausta en lapsena välittänyt, en niin yhtään. Bounty-patukat olivat lapsuuden kauhistus! Mutta kun ikää tuli, miellyin myös kookokseen. Twist-pussin kookoskarkki on kääritty hauskaan, kirkkaan vihreän ja turkoisin sävyiseen kääreeseen. Kääreen sisällä on suorakulmanmallinen maitosuklaakonvehti. Tätä suklaata voisi hyvin syödä silmät kiinni, ja silti tietäisi mitä syö: konvehti on erittäin voimakkaasti kookoksen makuinen. Myös tekstuuri on tutun kookoksinen - sellainen hiutaleinen. Maitosuklaa pehmentää ja tasoittaa kookoksen makua mukavasti. Kokonaisuutena erinomainen yhdistelmä. Kyllä kookos ja suklaa sopivat hyvin yhteen! 4p.

Nutti (4 kpl) Viimeisenä, muttei vähäisimpänä on vuorossa Nutti. Se on neliönmallinen, pääosin kultaiseen kääreeseen kääritty konvehti. Nimestä voinee päätellä konvehdin sisältävän pähkinää. Konvehti tuoksuu voimakkaasti maitosuklaiselle. Oi. Tämä oli tämä! Ihana! Sisällä on kohtalaisen valuvaa toffeeta ja toffeen keskellä yksi kokonainen hasselpähkinä! Jes! Rakastan kokonaisia pähkinöitä suklaassa. Ja yhdistettynä siihen vielä maukas toffee, niin olen kyllä ihan myyty. Ihana makukokonaisuus, makea ja maukas...ja se kokonainen pähkinä. Se on piste iin päällä! Voi kun näitä olisi myynnissä yksittäin! 5p.

No niin. *huokaa* Kaikki hyvä loppuu aikanaa, niin myös iki-ihana Twist pussi. Yleensä kun maistelen pusseja tai rasioita, niin maistelusuklaita tulee syötyä tasan yksi, joskus harvoin ehkä kaksi per laatu. Mutta tämä pussi oli poikkeus. Huomaamattani mussutin tätä arviota kirjoittaessani koko pussillisen. Siis ihan kaikki. Ei ole kuin paperit jäljellä. Tämä kertonee jotain pussin sisällöstä itsestään - eli hyvää oli! Tätä tukee mielestäni myös suklaiden saama pistekeskiarvo, joka oli 3,83.

Tämä on aivan erinomainen konvehtipussukka, monipuolinen ja maukas! Ainoatakaan ihan surkeata konvehtia ei ollut mukana, mutta pussista löytyi kuitenkin muutama erinomainen tuttavuus. Voin suositella, lämpimästi!

Salla Elina Salo 02.12.2007 (Jäsenprofiili)
Japp (5 kpl) (3 pistettä)
Pieni toffeepala. Vähän sitkeä sisus, jota saa imeskellä hampaiden väleistä. Maitosuklaapäällinen ihan maistuva.

Chocolate toffee (5 kpl) (2 pistettä)
Tummaa suklaata päällä ja kivikovaa toffeeta sisällä. Toffee sulaa yhtä nopeasti suussa kuin purkka. Yhden erehdyn joka vuosi Twist-pussista maistamaan, enpä tiedä miksi.

Marsipan (2 kpl) (2 pistettä)
Jostain kumman syystä marsipaanisisuksesta tulee mieleen yksi antibioottilääke, jota lapsena jatkuviin korvatulehduksiini sain. Ja se ei ollut hyvää. Tosi makeaa marsipaania.

Caramel (5 kpl) (3 pistettä)
Maitosuklaapäällysteinen, notkeaa carameltäytettä sisältävä konvehti. Carameltäyte hieman teennäisen oloinen, tulee mieleen sitkeät hampurilaisketjujen jäätelökastikkeet.

Daim (7 kpl) (4 pistettä)
Näin pienet Daim-palat ovat mielestäni paras tapa nauttia tätä tuotetta. Hampailla huomattavasti vähemmän työtä kuin isoa levypatukkaa syödessä. Todella hyvää.

Cocos (5 kpl) (4 pistettä)
Kookostäytteinen konvehti maitosuklaapäällisellä. Onkohan sisällä jotain muutakin, sillä kookostäyte on ruskeaa, eikä luonnollista valkoista? Kookoksen makua on myös maltillisesti, omaan makuuni olisi voinut olla enemmän.

Lakrids (5 kpl) (2 pistettä)
Näyttää todella kovalta palalta, mutta onkin aivan pehmeää lakritsia. Lakritsiksi keskinkertaista.

Golden toffee (3 kpl) (3 pistettä)
Miten joku voi pitää näin kovasta toffeesta? Yhtä konvehtia saa työstää kymmenen minuuttia. Jälkimaku toffeen ja maitosuklaan harmoninen sekoitus.

Nougat crisp (5 kpl) (3 pistettä)
Tuote on tasan sitä, mitä nimi lupaa. Rapeaa nougat’ta. Nougat todella makeaa ja ehkä liiankin rasvaisen oloista.

Toblerone (3 kpl) (4 pistettä)
Tavallista maitosuklaista Tobleronea yksittäisvuoripalana. Maitosuklaa erinomaista, mutta pähkinäiset hippuset jäävät aina hampaita kuorruttamaan. Siitä yksi piste pois.

Pearl nut (3 kpl) (3 pistettä)
Kokonainen pähkinä maitosuklaakonvehdin sisällä. Säästin tämän viimeiseksi, sillä kääreen perusteella oletin parhaimmaksi. Paljastuikin melko mauttomaksi pähkinäiseksi elämykseksi.

Mirja 14.05.2006 (Jäsenprofiili)
Tähän suklaapussiin sisältyy niin paljon lapsuuden muistoja että ehkä maku paranee jo niitä muistellessa. Silti kelpo pussi jonka vieläkin mielellään välillä ostaa.

Niina 01.12.2005 (Jäsenprofiili)
Pikku hiljaa pimeässä

Jouluun on vielä aikaa. Asiaa pahentaa ehdottomasti se, että lunta ei ole. Suklaarasioita saa neljä kympillä. Pakko olla pahaa, on tympeää syödä pahaa suklaata pimeällä loskakelillä.

Twist-pussi näyttää kummalta. Se on karnevaalihenkinen, ananaksen oloinen, piilotteleva ja nykyaikainen. Yrittääkö se kätkeä mitä siellä on sisällä? Onko siellä samoja suklaita kuin ennenkin? Pussissa on paljon mustaa. Niin kuin ulkonakin. Mutta on siinä punaistakin ja keltaista. Sinistä ja vihreää. Se erottuu terveyssiteiden väristen suklaarasioiden joukosta. Sen ulkonäkö saa hermot kireälle. Niin kuin ne eivät olisi jo. Pakko toteuttaa himo!

Kassajonossa silmä alkaa tottua pussiin jo liikaakin. Se on sittenkin aika tyylikäs, eivätkä hermot ole menneet ainakaaan siinä määrin, että jono ottaisi päähän.

Miten ananas kuoritaan oikein? Miten sen pään saisi pois ilman teräasetta? Pieni sulkija pussissa saa luulemaan, että voin heti autoon päästyäni alkaa ähmimään (=syömään itseni ähkyyn). Hermot tuntuvat taas pikku hiljaa kiristyvän: pussi on jumaliste leikattava auki! On odotettava kotiin. Sama sitten odotella, että Everwood alkaa ja herkutella sitten vasta. Kukapa osaisi katsoa hyvää ohjelmaa ilman suklaata?

Toisaalta, samahan se pussi on avata jo Emmerdalella, vaikkei se niin hyvä olekaan. Onkohan sisällä mitään uutta, kuten kuoressa? Pikainen vilkaisu sohvalle kaadettuun karkkivuoreen: lajeja on epätasainen määrä! Kuka sen aina päättää, montako marsipaania tähän kyseiseen pussiin laitetaan?!

Pussin kuoren värit tulevat karkkipapereiden väreistä. Kivaa.

Chocolate Toffeessa on musta paperi. Musta on nyt kuuminta hottia, joten siitä aloitetaan. Vesi tulee kielelle, paperi ei aukea tarpeeksi nopeasti. Ensin imuttelua, tummaa suklaata liukenee suuhun. Raskinko puraista vai pysähdynkö hetkeen. Auts! Ei olisi kannattanut purra. Paikat jäävät kyllä kiinni tähän tavaraan. Joko toffee täyttää vuosia tai sitten jollain on huono huumorintaju. Tai hetkinen, tuo on täysin suunniteltua. Musta loskakeli, ikävä fiilis. Musta toffee, ikävä fiilis. Mutta maku ei ole hassumpi. Sitä mukaa kun toffee pehmenee suussa, sitä tekee mieli lisää. Valitettavasti se pehmenee sitä mukaa kun häipyy, eli mitään ei jää. Ei edes sitä ikävää fiilistä kuitenkaan.

En ottaisi enää lisää, mutta Cocos-suklaan kuori on metallin vihreä ja se pakottaa tarttumaan. Kyllä väreillä on valtaa! Tämä on pikkujouluvaatteiden värinen! Suklaa on aika pieni. Paperissa se näytti isommalta. Ohut suklaakuori sulaa niin nopeasti suuhun, etten ehdi olla siitä juuri mitään mieltä. Perussuklaata. Suuhun jää pyörimään iso kookosmöykky. Kaikki suklaan maku häviää suusta nopeasti. Kookos pyörii, pyörii ja pyörii. Bountyhetkistä muistan, että jotain jää aina hampaankoloon. Ylläreitä, jotka saattavat riehaantua esille vasta illalla hampaiden pesun yhteydessä. No nyt on yksi vielä etuhampaissa jyrsittävänä. Jotenkin sitä ei osaa päästää irti tästä viimeisestä.

Tuttu Caramel erottuu iloisen ulkoasunsa vuoksi. Se loistaa kuin aurinko ja herra Solbergillehän on aina pieni tilaus. Imenkö vai purenko suorilta. Ensin pieni imu, niin että tiedän syöväni Marabouta, sitten annan mennä. Naaaaaaami, pehmeä ihana toffeesoosi lässähtää kielelle. Ihanaa, täydellistä! Näitä lisää, näitä lisää. Maku häviää nopeasti, vaikka tekisi mieli pitää sitä suussa kauemmin. Tästä suklaasta voisin nähdä unta, ehkä jopa niin, että tuo toffeekastike tuolla sisällä olisi lämmintä. Mitenhän sen toteuttaisi? Äkkiä uusi!

Caramellit loppu. Niitä oli neljä, VAIN neljä.

Notti. Ihme nimi, oo on pähkinä siellä ännän ja teen välissä. Kuori on kullan värinen, ei karkkimaisia päitä, vaan suklaan muotoja noudatellen kääritty paketti. Toivottavasti pähkinä ei ole liian iso. Pakko purra heti. Iloinen yllätys, pähkinä oli kiva lisä. Se ei ollut liian iso ja hajosikin melko helposti. Pähkinän maku sekottuu suklaaseen hyvin. Loppupuolella alkaa arvelluttaa, mihin se suklaan maku katoaa? Pähkinä jää pyörimään suuhun. Tässähän voisi kuvitela olevansa varkaissa lintulaudalla! Hyi, tämä ei ollut kiva. Alku oli niin hyvää, pehmeää ja viettelevää. Miksi silloin pitää pilata loppu änkäämällä konvehtiin niin sitkas pähkinä, että se jää kookoksen tavoin suuhun?

Kauniit ja rohkeat alkaa. Noissa muutamassa suklaassa meni siis puoli tuntia. Pikainen vilkaisu kartanolle osoittaa, että pimeän lisäksi on alkanut sataa vettä. Kissatkaan eivät mene ulos. Koiran tassuissa tulee sisälle kuraa ja rapaa. Tekisi mieli laittaa joulukoristeita. Mutta ei jaksa.

Nougat kiiltävän kultaisessa paperissaan koittaa lohduttaa. Tulee mieleen joulukuusi ja sen koristeet. Lilat vauhtiraidat paperissa koittavat keventää tunnelmaa. Nougat on kirjoitettu rumalla fontilla. Ennakkoasenne on kamala, tiedän. Ei jaksa imutella, pakko purra. Makeaa, pehmeää. Hyvää. Hieman geishamaista. Nougatpökylät eivät hallitse suklaata. Ei kyllä suklaakaan hallitse nougattia, vaan se maistuu läpi. Tällä hetkellä olisin mieluummin syönyt puhdasta suklaata. Nougat on aina tuntunut jotenkin turhalta, mauttomalta. Mutta kyllähän sen syö ennen kuin selkäänsä ottaa. Tämänkin, vaikkei nyt toista teekkään mieli.

Nougat Crisp. Keltaista ja kultaa, tähtiä. Onkohan tämän nougatsattumat sitten niitä kovempia, jotka jäävät suuhun pyörimään. Jaa, no parempaa se on kuitenkin kuin tuo tavallinen. Tämä narskuu hampaissa iloisesti. Maku on hieman raikkaampi kuin edellisessä. Pieni vivahde vaaleammasta suklaasta. Tämä on modernia nougattia, varmaan enemmän lasten mieleen. Jaahas, olisipa vielä niitä Caramelleja.

Everwoodiin on liikaa aikaa. En mitenkään saa säästettyä näitä sinne asti! Marsipaania tekisi mieli maistaa, mutta niitä on siis vain yksi. Parhaat tulee aina säästää loppuun, kirjoittamaton sääntö. Siksi tuo iso sininenkin on jäänyt, niitäkin on vain kaksi. Jos nuo herkummat säästäisi ja nyt ottaisi vielä jotain. Sadekin on lakannut, tihkutus vain jäänyt. Meneehän se sekin, toivottavasti tulee yöllä yksi aste pakkasta, niin että tuo kaikki jäätyy auton ikkunaan, ja joudun heräämään 15 minsaa aiemmin, jotta ehdin rapata sormet verillä tuulilasia. Takaikkunaa on turha koittaakkaan, kunhan nyt saisi edes pienen kolon siihen silmien kohdalle eteen.

Daim, vanha tuttu. Kovin on pieni. No, näitä riittää. Tuttu punainen kuori. Tuttu maku, tulee lapsuus mieleen. Silloin söin enemmän Daimia, nyt se tuntuu vihlovan hampaita. Hyväähän tämä on, mutta en jaksaisi nyt tätä hampaisiin kiinni tarttunutta sisusta, kun koko suklaakin oli niin pieni. Parempaa siis patukkana, tämä ei toimi, ei ollenkaan. Tai sitten näitä täytyy laittaa suuhun noin neljä kerralla. Joo, kyllä mun haukku on niin iso.

Nämä pienet lakritsan makuiset toffeet ovat varmaan Twist-pussin perinteisin tuote. Niiden kuoressa on violettia, mustaa ja kultaa. Ihan kuin karkit olisivat pienempiä, kuin silloin lapsuudessani, hmm. Ihanaa! Maku on taivaallinen, pehmeä, hyvä. Ei tartu hampaisiin, ei ole kovaa. Lakritsin maku tunkeutuu nenäänkin, lisää lisää! Voisin ostaa pussillisen näitä. Sormiin jäi rasvainen kerros, se kuuluu asiaan. Siitä tietää, että herkkua on tulossa. Nyt on kyllä hankala tuon ainoan jäljelle jääneen toffeen voittaa tätä. Mutta koitetaan nyt.

Engelsk Toffee. Sinipunainen kuori. Ei onnistu, ei alkuunkaan. Ihan liian kovaa. Pitää pyöritellä ja kieritellä, että tulisi makua. Ja pikku hiljaa sitä tulee. Mutta siinä vaiheessa on taas jo hermot kireällä. Jos joku tulee pyytämään karkkia, annan tällaisen. Ei kiva ei, äkkiä takasin suklaalinjalle.

Kolme laatua enää kokeilematta, eikä Salkkaritkaan vielä alkaneet! Ihan sama, mitäpä väliä millään on. Syödään sit Everwoodilla jätskiä!

Japp on vanha tuttu. Patukkana mielestäni liian yksitoikkoinen ja kuiva. Kuori taas musta. Tyylikäs ja keskiverto. Taattua kamaa, hyvää, pehmeää, täyteläistä. Juuri sopivaa tämän kokoisena palana. Pysyy suussa kivan kauan. Ei kuitenkaan jää hampaisiin, se on plussaa. Mitään suuria unelmia tämä suklaa ei minussa herätä, mutta sopivan hyvää kuitenkin. Tai no riippuu mihin vertaa. En ostaisi pussillista näitä.

Siispä aika Montelinon. Parempi olla hyvää, on sentään jätetty toiseksi viimeiseksi! Kuori on kuin tulivuori, paitsi väri on sininen/vaaleansininen ja tekstit hopealla. Kylmä vaikutelma siis. Itse suklaassa on valkoinen huippu! Piristävän näköinen, toisaalta näyttää finniltä. Muutama sekunti imuttelua ja sitten menoksi. Makeaa, suussa sulavaa, ihanaa. Keksiä? Suklaa todella hyvää, mutta keksi ällöttää. Tämä oli suoraan sanottuna pilattu keksillä, joka rouskui hampaissa ja jäi suuhun. Valkoinen huippu ei maistunut muun mukana ainakaan valkoiselta. Hyvä mieli tästä kuitenkin tuli. Ehkä se jääkin sulaa siitä tuulilasista ihan itsekseen, jos laittaisi vebaston päälle jo illalla. Ja mitäpä sitten jos unohtaisikin, ei kait se maailma siihen kaadu.

Marsipan, vihdoinkin! Valkoinen paperi, punainen teksti. Pienenä kiersin nämä kaukaa, annoin isälle. Nyt piilotan sen heti alussa, jos joku muukin on vaarassa tulla samalle pussille. Ihanan syntistä, makeaa, mutta mietoa. Viina ei maistu liikaa. Enemmänkin voisi olla marsipaanimaista. Häviää pian suusta. Jos näitä söisi kovin monta, voisi tulla huono olo. Mutta yhdestä jää kaipuu. Kaksi olisi sopiva. Tästäkin jäi hyvä mieli. Ja eiväthän kynttilätkään näyttäisi miltään, jos ei olisi pimeää.

Hyvä suklaa – parempi mieli.
ENG SWE GER FRA ESP NED

VALMISTAJAT SUKLAALEVYRAADISSA



ETSI SIVUSTOLTA


UUTISKIRJETILAUS / Hallinnoi

Mobiili Facebook
Laatusuklaalta maukkaimmat suklaat pukinkonttiin
Klaani Luontaistuotteet