SUKLAAFONDUE-LÄHDE
 Bongasin netistä sivuston www.suklaafondue.fi ja ajattelin heti, että tuollainen pitää saada. Olen jo pidemmän aikaa ihaillut
jenkkisivustoja, joilla vastaavia laitteita on käytetty erilaisten juhlien huomiopisteenä ja koristeena, joten oli hauska huomata, että näitä saa nyt Suomestakin. Viuh vauh vaan ja nyt
Oulun Suklaayhdistyksellä on käytössään kyseinen suklaafondue-lähde (jatkossa "lähde").
Paketti saapui lähipostiin, josta se sutjakkaasti siirtyi yhdistyksen osoitteeseen testiryhmän (Susanna, Satu, Antti H ja Jarkko) ihmeteltäväksi. Pahvilaatikosta löytyi
kaksi 900g pussia belgialaista suklaaraetta (tilaukseen kuuluu yksi pussi) ja pienempi pahvilaatikko, joka piti sisällään itse lähteen sopivasti styroksipehmusteisiin
pakattuna. Tarjolla olevat suklaalaadut ovat maitosuklaa ja tumma suklaa. Valkosuklaakin olisi voinut olla hyvää...
Tavarat ulos laatikoista ja kokoamishommiin. Pikainen katsaus käyttöohjeeseen sai tällä kertaa riittää, sillä tämän lähteen kokoaminen ei voi epäonnistua edes silmät kiinni. Osia on
tasan kolme ja jos ne onnistuu saamaan väärin asennettua, niin pitää olla jo "erikoisen lahjakas". Ohjeet kannattaa kuitenkin lukea tarkasti, koska niistä löytyy ohjeita
jokaiseen vaiheeseen.
 Alimmassa osassa (moottoriosa) on korkeussäädettävät jalat, jolla lähteen saa säädettyä vaateriin, vaikka pöytä sattuisi hieman olemaan kallellaan. Tästä osasta lähtee myös 70cm lyhyt sähköjohto,
eli lähde toimii verkkovirralla. Moottoriosassa päälimmäisenä on itse suklaa-allas ja kyljestä löytyy suklaahissin on/off -kytkin sekä kuumennuskytkin. Suklaa-allas on kiinteästi kiinni
moottoriosassa, joten suklaata ei pääse valumaan moottoriin.
Vähäisten liikkuvien osien määrä luo mielikuvan toimintavarmuudesta. Yläosa ja suklaahissi asetetaan paikoilleen ilman minkäänlaisia työkaluja tai ruuveja ja onnistuu takuulla myös
perheen pienemmiltä.
 Ohjekirjan mukaan suklaa pitää sulattaa ennen kaatamista suklaa-altaaseen ja lisäksi suklaa-allas on lämmitettävä valmiiksi. Callebautin valmistama belgialainen suklaa sulaakin mikrossa
varsin nopeasti, koska se on pakattu pusseihin erittäin pieninä suklaanappeina. Sitten vain nopea varmistus että kaikki napit ovat sulaneet ja allas lämmin. Kippaan suklaamassan
altaaseen ja käynnistän moottorin.
Laitteen äänekkyys yllättää hieman, samoin kuin nosturin pyörimisnopeus. Ääntä voisi verrata hiljaisen monitoimikoneen ääneen. Suklaan noustessa lähteen yläosaa kohti torni tekee pari uhkaavan
oloista heilahdusliikettä, mutta pelkoni osoittautui täysin turhaksi. Suklaa lähtee pian valumaan alaspäin kerroksia pitkin juoksevana suklaana ja koko testiryhmän kasvoille leviää
suklaaholistien ylileveä hymy.
 Testiryhmän mielikuvitus dippaustarvikkeiden ostossa on ollut suhteellisen rajallinen. Kipoista löytyy valmiiksi paloiteltuna banaania, päärynää, piparkakkuja, kuivattuja
sekametelisoppahedelmiä ja
haarukoita. Ketään ei tarvitse toista kertaa kehoittaa aloittamaan makustelua. Ryhmä hiljenee hetkeksi makustelemaan eri aineksia suklaalla kuorrutettuna, mutta pian alkaa suitsutus:
"mahtavan makuista", "kokeilkaapa tätä", "tätä lisää" jne. Banaani taitaa nousta testiryhmän ykkössuosikiksi.
Suklaan kiertäessä lähteessä testiryhmä maistelee (hieno nimitys ahmimiselle) juoksevaa ja lämmintä suklaata hedelmien kanssa tai ilman. Siitä ollaan yksimielisiä, että suklaa on
erittäin hyvää. Se oli hyvää jo raemuodossa, mutta juoksevana ja lämpimänä maku vie kielen lopullisesti mennessään. Emme kokeilleet lauantaimakkaran dippausta (vielä), mutta
sekin olisi luultavasti maistunut taivaalliselle!
 Kun testiryhmäläisten makeannälkä alkaa olla jo tyydytetty, suklaakin osoittaa selvästi vähenemisen merkkejä lähteessä. Allas ei olekaan enää täynnä eikä suklaa valu yhtä
tasaisesti kuin alussa. Hämmästelemme porukalla sitä, kuinka siistiä lähteen käyttö oli. Ainoastaan inhimilliset erheet aiheuttivat muutaman suklaapisaran pöydälle. Menneitä ovat
ainakin meillä ajat, jolloin suklaata sulatettiin hellalla kulhoon ja siitä sitten dipattiin ja yritettiin saada sattumat pysymään haarukassa.
Missä tällainen suklaafondue-lähde sitten parhaiten pääsisi esille? Vastaus: Ihan missä vain. Tämä on taattu katseen- ja huomionvangitsija illanistujaisissa, sukujuhlissa, joulujuhlissa
ja missä tahansa, missä vieraille (tai ainoastaan itselle) halutaan tarjota jotain erikoista. Lähde toimii samanlaisena katseenvangitsijana kuin takkatuli tai laavalamppu. Yhdestä
pussillisesta riittää testiryhmän mielestä nautittavaa 4-6 suklaahirmulle. Jos porukkaa on enemmän, kannattaa suosiolla hankkia useampi lähde tai ainakin olla valmis täyttämään
lähdettä suklaalla. Suklaapusseja myydään erillisenäkin.
 Miten sitten hoituu se pakollinen paha, eli laitteen puhdistus? Yläosa ja suklaahissi kestävät koneellisen tiskauksen, joten ei ongelmia siinä suhteessa. Käsin tiskatessa pulloharja on
hyvä olla käden ulottuvilla. Alaosassa on kuitenkin sähkömoottori, joten sitä ei voi laittaa tiskikoneeseen tai upottaa veteen. Tämä tekeekin suklaa-altaan puhdistamisen hieman
haasteellisemmaksi, mutta talouspaperin, veden ja tiskiainepisaran avulla sekin hoituu.
Suurin testiryhmän mielipahan aihe koko hommassa on se, kuinka paljon käyttämätöntä suklaata lähteeseen jää dippailun jälkeen. Meillä tästä ei kuitenkaan aiheutunut maksimaalista
katastrofia, sillä meillä oli lusikat käden ulottuvilla...
Käy katsomassa lisää kuvia laitteesta osoitteessa www.suklaafondue.fi.
|
