Fazer

SUKLAASUUNNISTUSTA HELSINGISSÄ 2011 (by Marika)

Suuri Suklaapäivä (22.1.2011) koitti kiireisenä, jotta olisimme kohteliaasti tasan kello 11 tapaamispaikalla. On aina hyvä olla kohtelias, varsinkin jos ei tunne tapaamiaan ihmisiä entuudestaan, kuten nyt. Luonnollisesti oli vaikea herätä kellonsoittoon lauantaiaamuna ja yhtä luonnollisesti Turku-Helsinki moottoritiellä oli alennetut nopeusrajoitukset. Hyvistä sääolosuhteista huolimatta. Kahvitauko Ykköspesällä muuttui kahvin noudoksi, mutta vastapainoksi päätimme alustaa Suklaapäivää rasvaisilla munkeilla.

Olimme perillä Oopperan tienoilla puoli yhdentoista aikaan ja saimme automme hyvin parkkiin, kuten meille olivat kantahesalaiset vinkanneetkin. Odottomatonta taas oli auraamattomat kävelytiet, joilla 2,5km tarpominen 1,33 kertaiselle minälle osoittautui vaativaksi kokemukseksi. Olimme siis tapaamisessa melkein vartin myöhässä heti kättelyssä (jonka voit nähdä "pääartikkelissa").

Nopeasti saimme kuitenkin esittelyt ja materiaalit hoidettua. Mukavasti väkeä oli kertynyt paikalle. Nimien kuulemisen ja unohtamisen jälkeen pääsimme tutustumaan suklaasuunnistuksen reittikarttaan. Olin asennoitunut melko pieneen lenkkiin lähimaastossa, mutta kun Oskari-puoliskoni huomautti näppäristä metroyhteyksistä, olin heti valmis suunnistamaan kauemmaksikin. Siis ihan Hakaniemeen asti.

Aluksi poimimme läheisen Café Neuhausin kartalta toipuaksemme matkaväsymyksestä. Kahvila löytyi onneksi helposti Unioninkadulta ja vaikutti heti "meidän paikaltamme". Tunnelma oli konstailemattoman miellyttävä ja tarjonta näytti houkuttelevalta. Kassan tienoota hallitsi isohko suklaavitriini täynnä kauniita ja herkullisennäköisiä konvehteja. Myös valikoima leivonnaisia oli esillä, samoin kuin puoliskon mieleinen kahvilista. Päätimme aloittaa hallitusti ja tilasimme vain 3 konvehtia kumpainenkin juomiemme seuraksi. Valinta oli kiperä, mutta päädyin Neuhausin Speculoos, Seduction ja Florentin -suklaisiin. Oskulle tuli Truffle Beurre, Manon Lait ja Canasta. Arviot näistä ovat lähiaikoina nähtävissä Suklaayhdistyksen sivuilta. Café Neuhausissa ei vielä toiminut Suklaayhdistyksen jäsenkortti loppusummaa alentavasti. Eikä ainakaan virallisesti, joten jäämme odottelemaan. Paikan palvelu sen sijaan pelaa kiitettävästi ja saimme tilauksemme eteemme nopsaan. Kateellisena ehdimme kuitenkin silmäillä naapuripöydän aamiaiskattausta. Silti päätimme jättää päivän kolmannen aamiaisen väliin. Keskityimme sen sijaan nuuhkimaan, palastelemaan ja maistelemaan asiantuntevan näköisenä suklaaherkkujamme. Saimme myös iloisena yllätyksenä toffeesävyisen uutuuden maisteltavaksemme, mutta tämän herkun nimeä en huomannut kysyä. (Edit. Tuote oli Plaisir Nougatin filled with Hazelnut Ganache ja jäsenalennustakin on jatkossa luvassa).

Seuraava kohteemme oli KC Suklaa Mikonkadulla. Siellä silmään pisti heti vähän harvinaisemmin päärynällä maustettu suklaa, joka harmi kyllä jäi tällä kertaa ostamatta. Sen sijaan pakkautimme pieneen laatikkoon mm. Galicia, Amaretto ja Mystere -suklaita ja tryffeliuutuuksia nimeltään Peru, Orange ja Arabica. Näistäkin nähtäneen arviot myöhemmin. Tuliaisiksi lapsille valitsimme kauniit vihreisiin metallikuppeihin istutetut suklaakukat. Vinkkinä sanottakoon, että todistetusti pienetkin lapset osaavat arvostaa nättejä ballotineja rusetilla varustettuna.

Lisäksi tarjolla oli kahvinpapusuklaita tummemmassa ja vaaleammassa suklaakategoriassa. Tuotteet olivat oikein sopivasti sävytettyjä kahvinmaulla, jopa se tummempi, johon on mielestäni usein vaikeaa sovittaa lisukemakuja. Myymälästä saa omaa Rombouts-kahvia suklaiden seuraksi.

Chjokon liikkeeseen hotelli Kämpiä vastapäätä teimme valitettavan pikaisen vierailun. Erityisen valitettavaa oli se, ettemme pieneltä suklaaähkyltämme tulleet maistaneeksi liikkeessä tarjolla ollutta, muistaakseni laventelilla maustettua suklaakaakaota. Kotiinviemisiksi päätyi rasiallinen pieniä tummia suklaakuulia, jossa on seassa marjaa. Tästäkin tuotteesta lisää tuonnempana. Mainittakoon vielä, että puodin praliinit ovat kotimaassa valmistettuja, vastapainoksi edellisten liikkeiden belgialaistuotteille.

Neljäs varsinainen suklaaliike oli Kämpin Valrhona. Tämän puolisko kuvasi osuvasti suklaan high tech –myymäläksi. Varsinaista tekniikkaa edustivat lähinnä esittelyvideot ja hauska suklaapyörä, mutta modernin lasiin suljetun ranskalaisliikkeen ero verrattuna aiempiin pieniin puoteihin oli joka tapauksessa suuri. Myymälässä tuotiin myös selkeästi esille suklaaseen liittyvää valmistustekniikkaa ja eri papulaatujen ominaisuuksia, kun taas Neuhaus ehkä pikemminkin esitteli historiaansa, KC ekologisuuttaan ja Chjokossa painotettiin kotimaisuutta. Täällä pääsimme mm. vertailemaan Alpaco 66% ja Manjari 64% levysuklaiden ominaismakuja, joista jälkimmäinen päätyi mukaamme. Tarjolla oli myös harvinaisen suurikokoisia suklaakonvehteja, jotka menevät hyvin leivonnaisista. Oskun valinta osui isohkoon Cocoon ja itselleni tuli pieni, tyylikäs Granite violettes myöhemmin maisteltavaksi.

Matkamme jatkui vielä Hakaniemen halliin, Parhialan ja DeliDelin myymälöihin, sekä läheiseen Ekoloon. Kaikista tuli jotain pientä erikoista ostettua ko. liikkeen tyylin mukaisesti. Parhialasta löytyi myös laadukkaita kuivattuja hedelmiä, ja DeliDelissä piristi verrattain laaja Dolfin-levyjen valikoima. Ekolosta päädyin noukkimaan kolme ”ekosuklaata” seuraavaan Turun maisteluumme. Älköön kukaan suhtautuko niihin ennakkoluuloisesti, koskapa juuri eilen onnistuin pääsemään hyvän vaihtoehtovegaanisuklaan jäljille (Organica dark bar with cocoa nibs - arviokin lähti jo matkaan). Ekolossa kelpaa yhdistyksemme jäsenkortti, kuten myös DeliDelissä, KC Suklaassa, Valrhona Shopissa ja nyt myös Café Neuhausissa erisuuruisin alennuksin.

ENG SWE GER FRA ESP NED

VALMISTAJAT SUKLAALEVYRAADISSA



ETSI SIVUSTOLTA


UUTISKIRJETILAUS / Hallinnoi

Mobiili Facebook
Klaani