BRUNBERG
Brunbergin historia lähtee liikkeelle vuodesta 1871, jolloin leipurikisälli August Wilhem Lindfors sai Porvoon maistraatilta
luvan ryhtyä harjoittamaan leipuritoimintaa. Vuonna 1897 Lindfors ilmoitti maistraatilla alkavansa valmistamaan konvehteja,
suklaata, marmeladia ja muita sokerileipurin ammattiin kuuluvia tuotteita sekä myymään niitä. Vuonna 1898 A.W. Lindforsin
poika Ivar osti makeistehtaan omakseen ja johti sitä Helsingistä lähinnä omistaja-rahoittajana muun liiketoimintansa ohessa.
Perheyrityksen tapaan lähes kaikki muutkin perheenjäsenet osallistuivat jossakin vaiheessa yrityksen toimintaan.
A.W. Lindforsin kuoleman (1906) jälkeen Ivar Lindfors lähti kasvattamaan makeistehdastaan ostamalla useita helsinkiläisiä alan
yrityksiä. Ensimmäinen maailmansota vaikeutti raaka-aineiden saantia tälläkin alalla, mutta 1910-luku oli Lindforsin yritykselle
menestyksekästä kasvun aikaa ja vuonna 1920 Lindforsin makeistehdas oli Porvoon kaupungin toiseksi suurin yritys. Tähän saakka
tuotanto oli koostunut suurimmaksi osaksi karamelleistä ja marmeladista, mutta 1920-luvulla suklaa tuli tärkeäksi osaksi
valikoimaa. Brunbergin tryffeli on peräisin tältä ajalta.
Vuonna 1907 Lindforsin makeistehtaalle oli otettu 16-vuotias Lennart Brunberg opettelemaan makeisten valmistusta ja vuoteen
1914 mennessä hänestä oli tullut oppinsa saanut karamellinkeittäjä. Vuonna 1922 musiikinharrastaja Lennart Brunberg toteutti
pitkäaikaisen haaveensa ja perusti Brunbergin karamellitehtaan. Yrityksestä tuli pian varteenotettava kilpailija Lennartin
entiselle työnantajalle ja vuonna 1927 Brunbergin tehtaan tuotanto ylitti jo Lindforsin. Vuonna 1928 Ivar Lindfors tarjosi
Lennart Brunbergille yritystään ostettavaksi, kaupat tehtiin ja yrityksen nimeksi tuli Oy Brunberg-Lindfors Ab. Lennart Brunberg
menehtyi tulipalossa tammikuussa 1945. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin 1947 Lennartin poika, Börje Brunberg.
 1940-luvulla raaka-aineiden saanti oli toisen maailmansodan ja säännöstelyn vuoksi vaikeaa, mutta taloudelliset vaikeudet
alkoivat vasta 1950-luvulla, kun makeisten kysyntä laski ja kilpailu koveni. Vuonna 1951 alkoi maineikkaan neekerinsuukon
teollinen valmistus. Tuotanto saatiin kannattavaksi 50-luvun loppuun mennessä ja vuonna 1958 yrityksen nimestä jätettiin
Lindfors pois ja yrityksen nimeksi tuli Brunberg Oy. 1960-luvulla Brunbergin tehdasta ryhdyttiin koneistamaan ja
vuosituotanto kasvoi huomattavasti. Samalla henkilökunnan tarve väheni, mutta yrityksessä valmistetaan tänäkin päivänä
joitakin tuotteita käsin. 1960-luvun puolivälin aikaan Brunberg Oy:n päätuote oli suklaa, ja sen valmistukseen hankittiin
asiantuntemusta ulkomailta. Suklaata valmistettiin myös alihankintana muille.
Vuoden 1970 hinnastossa oli yhdeksän tuotetta (vrt. 200 v.1939), joista joitakin tärkeimpiä olivat tryffeli, suklaa ja
neekerinsuukot. 1970- ja 1980-luvut olivat Brunbergille menestyksekästä aikaa. Huolimatta valtiovallan kampanjoista makeansyöntiä vastaan ja
valmisteveron korotuksesta tuotanto kasvoi ja kannattavuus säilyi hyvänä makeisten kokonaiskulutuksen maassamme laskiessa.
1980-luvun alussa 70-luvulla rakennetusta tehtaasta saatiin täysi hyöty ja tuotannon volyymi kaksinkertaistui.
Toimitusjohtaja Börje Brunberg jäi eläkkeelle vuonna 1991. Hänen seuraajansa oli Raimo Keskinen, joka johti yritystä vuoteen
1997. Keskisen jälkeen uusi toimitusjohtaja löytyi jälleen perheen keskuudesta, kun paikalle nimitettiin Tom Brunberg.
1990-luvun alun lamavuodet näkyi Brunberg Oy:n tuloksisa vasta 90-luvun keskivaiheilla. Kannattavuus säilyi kuitenkin hyvänä
ja vuosikymmenen loppuun mennessä myyntimäärät nousivat takaisin 90-luvun alun tasolle.
 1990-luvun
lopulla yrityksen
suklaavalikoimaan tuli uutuuksina sokeriton ja laktoositon suklaa. Vuonna 2001 tapahtui ajan henkeen
tyypillinen muutos, kun 50 vuoden jälkeen maineikkaat neekerinsuukot nimettiin uudelleen suukoiksi, koska alkuperäisnimen
alkuosa koettiin joidenkin mielestä loukkaavana.
Brunberg Oy:n tuotteita sai alkuvaiheessa yrityksen omasta myymälästä ja Porvoon torin myymälärattaista. Yritysostojen
yhteydessä tuotteet saivat uusia jakelukanavia. Varsinainen myyntityö alkoi 1920-luvulla, kun Ivar Lindfors lähetti Nestor
Hällin myymään makeisia ympäri Etelä-Suomen. Nestor viihtyi työssään niin hyvin, että teki sitä vielä 1960-luvullakin.
Nykyään Brunberg Oy:n tuotteita saa kaikista hyvinvarustelluista kaupoista ja lisäksi vuonna 1997 avatusta omasta myymälästä
Porvoon Välikadulta.
Suklaan valmistus Brunbergillä
En tiedä onko suklaan valmistusprosessissa merkittäviä eroja valmistajien välillä. Brunberg on ysävällisesti lähettänyt meille
valmistusprosessin sellaisena kuin se ainakin heillä etenee:
- Sekoitus: Kaakaomassa (jossa rasvaa n. 54%), sokeri ja mahdollinen maitojauhe (tai kondensoitu maito) sekoitetaan
keskenään.
- Valssaus: Suoritetaan yleensä 5-valssilla. Sokerikiteet murskautuvat n. 20-25 micronin kokoon.
- Skonssaus: Hidas sekoitus n. 12-32h, jolloin kiteet pyöristyvät ja haitalliset makuaineet haihtuvat suklaasta. Myös mahdollinen
maitojauheen mukana tullut vesi haihtuu. Suklaan max. vesipitoisuus saa olla 0,9%. Skonssauksen alussa tai sen jälkeen lisätään
kaakaovoita lopullisen rasvaprosentin saavuttamiseksi (kuiva- tai märkäskonssaus). Lisäksi lisätään soijalesittiiniä (max. 0,5%)
säätämään viskositeetti sopivaksi. Usein suklaa maustetaan vaniljalla.
- Välivarastointi tapahtuu tankeissa n. 42ºC lämpötilassa.
- Tankeista suklaa pumpataan temperointiin, jossa sitä jäähdytetään ensin n. 28ºC lämpötilaan ja lämmitetään sitten
31ºC:een (maitosuklaa). Tummalla suklaalla vastaavat lämpötilat ovat n. 29,5ºC ja n. 31,5ºC.
- Suklaan valu tai kuorrutus.
- Jäähdytys (normaalisti tunnelissa) 17ºC - 12ºC ja loppupää n 15ºC.
- Suklaa pakataan ja annetaan jälkikiteytyä n. 18ºC:ksi noin vuorokauden.
Suklaa voidaan tehdä myös kaakaojauheesta ja kaakaovoista kaakaomassan sijaan. Usein käytetään näiden kolmen yhdistelmää oikean
makuprofiilin saavuttamiseksi.
|
