
Suklaalevyraadin A-B-C
Top-listat
Hakukone
PDA-version esittely
PDA-kuvat ja ohjeet

Kaakaosta suklaaksi
Suklaa Suomessa
Suklaasanasto
Suklaalinkit
Suklaa ja terveys

Brunberg
Dammenberg
Fazer Makeiset
Kultasuklaa
Panda
Suklaaterie

Yhdistys & toiminta
Jäsenhakemus ja -edut
Hallitus / Jäsenet
Kannattajajäsenemme
Ryhmät
Säännöt
Rekisteriseloste
Kalenteri
Kuvat & jutut

UKK/FAQ
Pikahaastattelut
Nippelitietoa
Keskustelufoorumi
Kilpailu
 |
SUKLAA JA TERVEYS
Vaikka yhdistyksemme tarkoitus ei missään nimessä ole valistaa tai tiedottaa suklaan terveysvaikutteista tai niiden puutteista, kerromme tällä sivulla kuitenkin hieman terveyteen ja
suklaaseen liittyvistä seikoista. Varsinaisen valistustyön jätämme suosiolla henkilöille, jotka tietävät mistä puhuvat.
Suklaan terveellisyydestä, tai lähinnä sen puutteesta, on puhuttu jo kauan, mutta aihe tuntuu
pysyvän otsikoissa vuodesta ja kuukaudesta toiseen. Jonkin verran propaganda suklaan terveellisyydestä on mennyt perille, sillä viikolla 14/2009 suorittamamme kyselyn mukaan 54%
vastaajista uskoo tumman suklaan olevan suorastaan terveysruokaa.
Terve ihminen
Mikään runsaasti sokeria tai rasvaa sisältävä tuote ei ole kenellekään terveellistä, jos tuotetta nauttii liiaksi, tämänhän pitäisi sanoa maalaisjärkikin. Tummin suklaa sisältää joidenkin
tutkimusten mukaan kuitenkin pieninä annoksina (1-2 palasta/vrk) nautittuna myös terveyttä edistäviä antioksidantteja, magnesiumia ja kuparia, sekä mielialaa kohottavaa tryptofaania.
Tumman suklaan tiedetään sisältävän flavonoideja, jotka
saattavat ennaltaehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia. Suklaata ei kuitenkaan voida pitää lääkkeenä em. sairauksiin. Pari palaa tummaa suklaata päivässä voi
laajentaa verisuonia, vähentää sydäninfarktin vaaraa ja alentaa myös veren kolestrolia. Näin väittää ainakin Journal of American Collage of Nutrition, volume 23, numero 3, sivut 197-204,
kesäkuu 2004.
Suklaa sisältää vähäisten hyvin ominaisuuksien lisäksi kuitenkin paljon tyydyttyneitä rasvoja ja kaloreita sadassa grammassa suklaata on peräti 500. Suklaalla (kaakaolla) on tietojemme
mukaan muinoin hoidettu potenssi- ja flunssavaivoja sekä synnytyskipujakin. Tiedossamme ei ole, josko kaakaon vaikutus noilta osin on heikentynyt vai lisääntynyt menneistä vuosista.
Diabeetikko
Nykytietämyksen mukaan diabeetikko voi syödä sokerilla makeutettuja tuotteita lähes samoin kuin ei-diabeetikko, eli silloin tällöin osana monipuolista ruokavaliota. Diabeetikon pitää vain
tarkemmin tietää, kuinka paljon hiilihydraatteja syödyssä makeisessa on ja pitääkö hänen esimerkiksi pistää sen vuoksi lisäinsuliinia, jos on insuliinilääkityksessä.
Suklaapatukkaa pidetään monesti diabeetikolle sopivana apuna
silloin, kun veren sokeri pitää saada nopeasti nousemaan. Satunnaisena ratkaisuna tuo onkin toimiva, mutta on hyvä huomata että suklaapatukasta saa energiaa pienen aterian verran ja
kovia rasvoja, jotka saattavat olla haitallisia verisuonille. Suklaan painosta ainakin puolet on hiilihydraatteja ja loppu on pääosin rasvaa. Välipalana diabeetikolle olisi parempi
vaihtoehto esimerkiksi pari pientä hedelmää, sämpylä/voileipä ja maitoa tai jogurtti. Runsaskuituinen hiilihydraatin lähde nostaa verensokerin kuitenkin hitaammin kuin
suklaapatukka.
Sokerittoman suklaan valinta ei tuo mitään etua diabeteksen hoidon tai muunkaan terveyden kannalta. Hiilihydraattien, rasvan ja energian määrät ovat suunnilleen samat kuin tavallisessa
suklaassa, joten suklaahyllystä voi herkukseen valita juuri sen, mikä sillä hetkellä maistuu. Tärkeintä on arvioida suklaasta ja muistakin makeisista hiilihydraatit ja annostella
mahdollinen ateriainsuliini sen mukaisesti. |